sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Pieniä ilonaiheita

Luin joku päivä sitten lööpeistä, kuinka joku henkilö kertoi kärsivänsä talous- ja terveysvaikeuksista. Lööpissä oli myös lainaus ”ilonaiheet ovat vähissä”. Aloin pohtimaan asiaa.

Totta, rahalla saa paljon enemmän materiaa ja hulppeita elämyksiä, ja kieltämättä monet edullisemmatkin elämykset vaativat vähän terveyttä, että niiden äärelle pääsee, tai että niistä jaksaa nauttia. Mutta tuli vähän sellainen olo, että onkohan tässä nyt mietitty asiaa ihan loppuun asti.

Ja aloin miettimään omia ilonaiheitani. Tarvitsenko minä niihin oikeastaan rahaa? Taloudellisesti mulla ei toki ole varaa hienoihin elämyksiin, mutta halvempiin ja ilmaisiin kyllä.

Joten päätin listata vähän niitä ilonaiheita, joista itse nautin.


Luonto. Erityisesti metsä, ja tällä hetkellä ruska kauniine väreineen.

Valokuvaaminen. Tätäkin harrastan usein siellä luonnossa, koska haluan ikuistaa tämän kauniin syksyn väreineen, että voin nauttia siitä talvellakin.

Raitis ilma. Jos ei jaksa tai pääse sen pidemmälle, voin nauttia raittiista ilmasta pihan penkillä.

Koirat. Mulla on kaksi koiraa, ja nautin niiden seurasta, niiden tuomasta turvasta ja avusta ja pienistä hassuista tempauksista, joita ne tehtailee ihan päivittäin.

Kirjastot. Rakastan kirjastoja, sitä kun voin kuljeskella hyllyjen välissä rauhallisena päivänä ja miettiä mitähän sitä lainaisi, vai lainaisko oikeastaan yhtään mitään. Jostain syystä aloitan kierrokseni aina lasten- ja nuortenosastolta, nappaan sieltä mielenkiintoisia uutuuksia (ammatinvalintakysymys osin, mutta nautin tästä osasta silti täysillä), jatkan aikuisten puolen scifiin ja fantasiaan, dekkareihin ja kaunokirjallisuuteen.

Lukeminen. Lukeminen vie muualle tästä hetkestä, mutta se vaatii rauhallisen tilan. Kirjastossa on ihana lukea, mutta jos siellä sattuu olemaan äänekkäitä lapsia tai kovaan ääneen puhuvia aikuisia, rauha on mennyttä, enkä voi keskittyä. Silloin on parempi vetäytyä kotiin lukemaan.

Legot. Naurakaa pois vain. Olen aikuinen ihminen ja keräilen legoja. Ne on kuitenkin yksi sellainen pieni asia, josta nautin, ja yksi valtava muoviongelma, jonka itselleni myönnän.

Sauna. Parastahan olis sellainen oma tummaseinäinen sauna, jonka valaistuksesta huolehtisi elävä tuli. Puukiuas, ja pari öljylamppua.


Lisäksi nautin hirveästi siitä hetkestä, kun ollaan käyty pitkällä lenkillä metsässä (siis koirat ovat juosseet tunnin irti ja itse olen istunut kivenlohkareella tai kalliolla, tehnyt mindfullness- harjoituksia tai vain antanut ajatusten harhailla) ja koirat on väsyneitä ja nukkuvat hiljaa sängyllä.


Kyllä niitä pieniä ilonaiheita on yllättävän paljon, kun asiaa alkaa oikeasti miettimään. Eikä niitä ole edes vaikea löytää, jos keskittyy vähän aikaa. Toki tiedän, että meillä kaikilla ilonaiheet on erilaisia, eikä joku muu nauti esimerkiksi metsässä kävelystä tai kirjastoista pätkääkään.

Joku muu löytää ne ilonaiheensa kahviloista ja kauppakeskuksista, ystävien kanssa oleskelusta ja täysistä elokuvateattereista. Me ollaan yksilöitä, ja siksi jokaisen onkin mietittävä itse, mikä just sut tekee onnelliseksi, mistä sulle tulee hyvä mieli, mikä saa rentoutumaan hetkeksi.


Löytyikö listasta tuttuja ilonaiheita, tai haluaisitko kertoa omiasi? Sana on vapaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano pois vaan!